Green Building Council Finlandin (FIGBC) Korjaussuunnitelma 2025 ehdottaa kymmentä ratkaisua, joilla voidaan vähentää kiinteistö- ja rakennusalan päästöjä, luontohaittoja ja materiaalinkulutusta – ja samalla vahvistaa alan kilpailukykyä.
Rakennusalan rooli ilmasto- ja luontokriisin ratkaisemisessa
Kiinteistö- ja rakennusala vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kuinka nopeasti Suomi pystyy vastaamaan ilmasto- ja luontokriisin haasteisiin. Rakennettu ympäristö kuluttaa noin puolet kaikista käytetyistä luonnonvaroista ja tuottaa kolmanneksen maan kasvihuonekaasupäästöistä. Samalla se tarjoaa valtavat mahdollisuudet: alan osaaminen, teknologia ja materiaalikehitys mahdollistavat rakentamisen, joka ei ainoastaan vältä haittoja, vaan tukee aktiivisesti ilmaston ja luonnon hyvinvointia.
Kestävyysmurros ei tapahdu itsestään. Se vaatii suuntaa, tavoitteita, konkreettisia ratkaisuja ja rohkeita toimijoita, jotka uskaltavat uudistaa perinteisiä käytäntöjä. Korjaussuunnitelma kokoaa yhteen keinot, joilla tämä muutos voidaan tehdä todeksi – Suomessa ja kansainvälisesti.
Mistä 10 ratkaisua syntyi?
Korjaussuunnitelma pohjaa vuonna 2024 tehtyyn Kestävyyden kuntotarkastukseen, jossa rakennusalan tilaa tarkasteltiin datan ja käytännön kokemusten perusteella. Tulokset osoittivat, että suunta on oikea, mutta vauhti on liian hidas erityisesti tuotesidonnaisten ilmastopäästöjen ja luontohaittojen vähentämisessä.
Tämän pohjalta laadittu Korjaussuunnitelma tarjoaa kymmenen keskeistä ratkaisua, jotka on jaettu kahteen teemaan:
- Tuotesidonnaiset päästöt laskuun – ratkaisut, joilla vähennetään rakennustuotteiden valmistuksen, kuljetuksen ja rakentamisen aiheuttamia päästöjä.
- Luontovaikutukset positiivisiksi – keinot, joilla rakennettu ympäristö voi tukea luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemien toimivuutta.
Molemmissa teemoissa ratkaisut on suunniteltu siten, että ne ovat sekä ympäristön että liiketoiminnan kannalta kestäviä. Monet ratkaisuista ovat jo olemassa – nyt tarvitaan niiden laajamittaista käyttöönottoa ja skaalautumista.
10 ratkaisua kestävyyteen
1. Tavoitteet ja kannusteet kuntoon vähähiilisyyteen
Selkeät päästötavoitteet, hiilibudjetit ja kannustimet luovat pohjan vähähiiliselle rakentamiselle. Julkiset hankkeet ja tilaajat voivat vauhdittaa muutosta asettamalla konkreettiset hiilijalanjälkirajat kaikille hankkeille.
2. Purkubuumista pitkään käyttöikään
Rakennusten elinkaarta voidaan pidentää korjaamalla, huoltamalla ja muuttamalla käyttötarkoituksia. Rakentamattomalla neliömetrillä on pienin hiilijalanjälki – siksi olemassa olevan hyödyntäminen on kestävin valinta.
3. Rakennustuotteet uudelleenkäyttöön
Rakennusosien teollinen uudelleenkäyttö säästää materiaaleja ja vähentää päästöjä. Markkinapaikat, kelpoisuusohjeet ja vastuuselvitykset mahdollistavat materiaalien turvallisen ja tehokkaan kierron hankkeesta toiseen.
4. Rakennusmateriaalit teolliseen kiertoon
Betoni, teräs ja puu voidaan kierrättää korkeammalla jalostusarvolla. Lainsäädännön ja verotuksen on tuettava uusiomateriaalien käyttöä, jotta kiertotalousratkaisut voivat laajentua teolliseksi mittakaavaksi.
5. Tuotanto vähähiiliseksi ja hiilidioksidi talteen
Vähähiilinen materiaalituotanto vaatii suuria investointeja ja pitkäjänteistä politiikkaa. Hiilidioksidin talteenotto ja kiertotalousteknologiat ovat osa tulevaisuuden rakentamisen infrastruktuuria.
6. Vähähiiliset ratkaisut käyttöön
Vähähiiliset tuotteet ja esivalmistusmenetelmät ovat jo olemassa – nyt ne on vietävä osaksi arkea. Materiaalien optimointi, suunnittelun ohjaus ja koulutus auttavat tekemään vähähiilisyydestä kustannustehokasta.
7. Tavoitteet ja kannusteet kuntoon luontovaikutuksiin
Yritysten omat luontotavoitteet ja johdon sitoutuminen ovat edellytys muutokselle. Luonnonarvomarkkinat ja vihreän rahoituksen mallit voivat tukea positiivisia luontovaikutuksia.
8. Luontovaikutukset numeroiksi
Luontovaikutusten mittaaminen tekee päätöksenteosta läpinäkyvää. Biodiversiteettimittarit ja viherkerroinlaskurit auttavat arvioimaan, miten rakennushanke muuttaa paikallista luontoa.
9. Luontopohjaiset ratkaisut käyttöön rakennushankkeisiin
Viherkatot, sadepuutarhat ja puuston säilyttäminen lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja parantavat elinympäristöjen resilienssiä. Luontopohjaiset ratkaisut ovat osa laadukasta, kestävää suunnittelua.
10. Kaupungeista sopeutuvia
Kaupunkiluonto auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja lisää viihtyisyyttä. Viheralueiden verkostot ja luonnonmukainen hulevesien hallinta vähentävät riskejä ja vahvistavat kaupunkien kestävyyttä.
Miten Pelti-Ässät ottaa kestävyyden huomioon omassa toiminnassaan
Pelti-Ässien Kattokorjaamo toimii rakennusten ylläpidon, korjaamisen ja elinkaaren pidentämisen ytimessä – juuri siellä, missä kestävyyden vaikutukset ovat suurimmat. Yrityksen toiminta perustuu ajatukseen, että paras katto on pitkäikäinen, huollettu ja energiatehokas katto, joka suojaa rakennusta vuosikymmeniä eteenpäin.
Huomioimme kestävyyden seuraavin tavoin:
- Elinkaariajattelu: kaikissa hankkeissa korostetaan katon käyttöiän pidentämistä, ei vain uusimista. Korjaaminen ja ennakoiva huolto vähentävät tarvetta purkaa ja rakentaa uutta.
- Materiaalien vastuullinen käyttö: valitaan laadukkaita, kestäviä ja kierrätettäviä tuotteita. Ylijäämämetallit kierrätetään mahdollisimman tehokkaasti.
- Energiatehokkuusratkaisut: kattojen lämpö- ja kosteustekninen toimivuus suunnitellaan siten, että ne parantavat koko rakennuksen energiatehokkuutta.
- Kiertotalous ja jätehuolto: työmailla panostetaan materiaalien lajitteluun ja hyödyntämiseen, ja jätteet toimitetaan sertifioiduille kierrätyskumppaneille.
- Kestävän rakentamisen koulutus: henkilöstöä ja yhteistyökumppaneita koulutetaan tunnistamaan ympäristövaikutukset ja valitsemaan vähähiilisiä toteutustapoja.
Näemme kestävän rakentamisen paitsi vastuuna, myös kilpailuetuna: kun korjaaminen tehdään oikein, tulos on pitkäikäinen, turvallinen ja ympäristöystävällinen.
Kohti kestävää tulevaisuutta
Kestävä rakentaminen on koko alan yhteinen tehtävä. Ilmastonmuutoksen hillintä, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja kiertotalouden edistäminen eivät ole vaihtoehtoja, vaan välttämättömyyksiä. Samalla ne avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja vahvistavat koko toimialan arvoa tulevaisuudessa.
Pelti-Ässät Oy on Green Building Council Finlandin jäsen.
Julkaistu alun perin 19.10.2025 Pelti-Ässien sivuilla.
powered by Pelti-Ässät
Miika NygårdLiiketoimintajohtaja · Varsinais-Suomi, Uusimaa040 777 4655Sähköposti
Jorma LaakkonenYrittäjä · Keski-Suomi, Uusimaa040 775 5445Sähköposti
Pekka JärvelinMyyntipäällikkö · Uusimaa, Tampereen seutu045 134 5155Sähköposti
